Kappale 14

Maapallo syntyi samaan aikaan Aurinkokunnan kanssa. Alussa Maa oli kuuma, koska meteoriitit ja maapallon radioaktiiviset aineet purkautuessaan lämmittivät sitä. Lämpötilan noustessa rauta ja nikkeli sulivat ja vajosivat maapallon sisäosiin. Samalla kevyemmät aineet siirtyivät Maan pintakerroksiin. Kun kiviaines jähmettyi, syntyi kiinteä kivikehä eli litosfääri.

Maapallon sisärakenne koostuu ytimestä, vaipasta ja kuoresta. Maapallon sisin osa on raudasta ja nikkelistä muodostunut kuuma ja tiheä sisäydin. Sisäytimessä vallitsee valtava paine, jonka vuoksi rauta ja nikkeli ovat kiinteässä muodossa.
Sisäytimen ympärillä on sula ulkoydin. Ytimen jälkeen on alavaippakerros, joka muodostuu piistä, hapesta, magnesiumista ja raudasta. Sen päällä on kiinteä ylävaippa, joka muodostaa vaihtumisvyöhykkeen alavaipan ja astenosfäärin välillä.
Maan kuori on kiinteää ainetta ja se kelluu vaipan päällä. Kuorikerroksessa on litosfäärejä eli mannerlaattoja. Iso-Britannia sijaitsee Euraasian laatalla.  Laatat liikkuvat eri suuntiin. Kun kaksi laattaa törmäävät, raskaampi laatta työntyy kevyemmän alle ja siitä syntyy usein maanjäristyksiä. Laatat  voivat myös hangata yhteen, jolloin syntyy heikkoja maanjäristyksiä, mutta jos laatat lukkiutuvat pitkäksi aikaa samaan kohtaan, paineen vapautumisesta voi syntyä suuria järistyksiä.
Koska Iso-Britannia sijaitsee kaukana mannerlaattojen törmäyskohdasta, siellä ei havaita järistyksiä.
Kun laatat erkanevat, syntyy uutta kuorta.