Kun ilma, vesi ja maaperä yhdistyvät, syntyy biosfääri, eli Maan osa, jossa elämä on mahdollista. Maailmassa on miljoonia eliölajeja, joista jokaisella on oma lämpötila- ja kosteusolosuhteet, jossa ne viihtyvät parhaiten. Samantyyppiset kasvupaikkavaatimukset omaavat kasvit muodostavat suuria kasviyhdyskuntia. Ne muodostavat eliöiden ja elottomien tekijöiden kanssa biomeja.
Trooppisia sademetsiä sijaitsee päiväntasaajan molemmin puolin alueilla, missä on yli 18 astetta lämmintä ja sataa päivittäin. Niissä kasvaa paljon erilaista kasvillisuutta. Yhdessä metsässä voi olla satoja eri puulajeja. Sademetsien häviäminen on vakava ympäristöongelma, koska kaadetun sademetsän tilalle ei kasva uutta yhtä monipuolista metsää.
Subtrooppisia sademetsiä esiintyy siellä, missä lämpimät merivirrat tuovat runsaita sateita kesäisin. Niissä ei ole yhtä paljon lajeja kuin trooppisissa sademetsissä. Subtrooppisissa sademetsissä viljellään runsaasti riisiä, teetä ja maissia varsinkin Aasiassa sekä Pohjois- ja Keski-Amerikassa.
Nahkealehtistä kasvillisuutta esiintyy siellä, missä on talvisateita. Välimerenilmasto aiheuttaa kuumat kesät ja viileät, sateiset talvet. Koska sateiden ja kuivuusjaksojen vaihtelu aiheuttaa karun ympäristön kasveille, ne ovat sopeutuneet kuiviin kesiin vahapintaisin lehdin. Asutusta alueella on paljon, koska siellä vallitsee leuto ilmasto ja siellä pystyy viljelemään esimerkiksi sitrushedelmiä, olliveja, viiniä ja yrttejä.
Lauhkean vyöhykkeen lehtimetsät esiintyvät pohjoisella pallonpuoliskolla. Iso-Britanniassa vallitsee lehtimetsävyöhyke. Tasaiset sademäärät tuovat lehtimetsille hyvät kasvumahdollisuudet. Koska lehtimetsävyöhykkeellä on hyvä maaperä ja ilmasto viljelemiseen, siellä on runsaasti asutusta. Metsiä on myös kaadettu pelloiksi, laitumiksi ja asuinalueiksi.
Aroja on mantereiden keskiosissa. Niillä ei kasva puita, vaan ainoastaan ruohoja. Aroja kutsutaan eri puolilla maailmaa eri nimillä: Pohjois-Amerikan mukaan ne ova preerioita, Argentiinassa pampoja, Unkarissa pustia ja Aasiassa steppejä. Arojen maannos on mustaamultaa, eli se on hyvin ravinteikasta ja siellä viljellään paljon. Kesät ovat kuumia ja talvet viileitä, joten kuivimmilla aroilla ei pystytä viljelemään, mutta ne soveltuvat laiduntamiseen. Maaperä kuitenkin kuluu laiduntamisesta ja se altistaa eroosiolle.
Havumetsiä eli taigoja esiintyy Pohjois-Amerikassa, Pohjois-Euroopassa ja siperiassa. Puut ovat siis kylmyyteen sopeutuneita havupuita, joiden neulasissa on pakkaselta suojaava vahapeite. Puut eivät tiputa lehtiään, metsissä on kokoaikainen varjostus, eikä aluskasvillisuutta ole paljoa. Ainoastaan sammaleet, jäkälät ja varpukasvit kasvavat siellä. Havumetsissä sataa paljon, mutta viileyden vuoksi vettä ei haihdu tarpeeksi, joten syntyy soita.
Tundraa esiintyy kylmällä vyöhykkeellä, jossa maaperä on ikiroudassa. Tundralla ei kasva puita, vaan varpuja, sammalia ja jäkäliä.
Lämpötila on sitä kylmempi, mitä korkeammalle merenpinnasta noustaan. Kun mennään ylös vuoren rinnettä, kasvillisuus muuttuu nopeasti.
S.86 Tehtävä 4
Tundran ikiroudan päälle on rakennettu asutusta ja roudan sulaessa rakennukset usein romahtavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti