Ilmakehä eli atmosfääri voidaan jakaa kerroksiin joko kaasujen koostumuksen tai lämpötilojen mukaan.
Koostumuksen mukaan kerrokset ovat homosfääri ja heterosfääri. Homosfääri on alue maanpinnalta 100 kilometrin korkeuteen, jossa kaasut ovat sekoittuneet. Heterosfääri on alue 100 kilometrin korkeudelta ylöspäin, jossa molekyylit ovat kerrostueet painonsa mukaan.
Lämpötilan mukaan ilmakehän alin kerros on troposfääri. Se ulottuu maanpinnalta noin 10 kilometrin korkeuteen. Troposfäärissä tapahtuu sääilmiöt, ja se on elämälle soveltuva. Troposfäärin yläosassa, tropopaussissa, lämpötila viilenee -60 asteeseen. Stratosfääri ulottuu troposfääristä stratopaussiin, joka on noin 48 kilometrin korkeudessa. Stratosfääri mahdollistaa elämän maapallolla, koska siellä sijaitsee otsonikerros, joka imee haitallista ultraviolettisäteilyä. Mesosfääri ulottuu stratopaussista mesopaussiin, eli noin 80-90 kilometrin korkeuteen. Mesopaussin lämpötila on noin -100 astetta. Mesosfäärin tutuin ilmiö on meteorit eli tähdenlennot. Ilmakehän ylin kerros on termosfääri, jossa lämpötila alkaa nousta. Termosfäärin alaosassa, eli ionosfäärissä esiintyy revontulia. Ilmakehän uloin kerros on eksosfääri. Sen yläraja ei ole selkeä, koska ilmakehä vaihtuu vähitellen avaruudeksi.
Kasvihuoneilmiö on ilmiö, jota ilman maapallolla ei voisi olla elämää. Ilmakehä estää Maan lämpösäteilyn karkaamisen avaruuteen. Ihmisen toiminta voimistaa kasvihuoneilmiötä, joka johtaa ilmaston lämpenemiseen.
Iso-Britanniassa 80% sähköstä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, mikä teki Iso-Britanniasta vuonna 2008 maailman kahdeksanneksi suurimman hiilidioksidipäästöjen tuottajan. Hiilidioksidipäästöt johtavat kasvihuoneilmiön voimistumiseen.
S. 31 tehtävä 2:
Pohjois-Suomessa näkyy enemmän revontulia, kuin Etelä-Suomessa, koska revontulia näkyy sitä enemmän, mitä kauemmaksi päiväntasaajasta mennään. Etelä-Suomi on lähempänä päiväntasaajaa, joten siellä revontulia näkyy vähemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti