Kappale 11

Maapallon nykyinen lämpötila perustuu kasvihuoneilmiöön. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon keskilämpötila olisi -18 astetta. Auringosta tuleva lyhytaaltoinen säteily pääsee kaasukerroksen läpi Maahan, mutta kaikki siitä ei pääse säteilemään takaisin avaruuteen, vaan jää lämmittämään maapalloa.

Ilmasto on koko ajan muutoksessa. Maapallolla on ollut useita, todella pitkiä lämpöjaksoja, jolloin ei ole ollut jäätä lähes ollenkaan. Maapallolla on ollut myös viisi jääkausiaikaa. Silloin ainakin osaa maapallosta on peittänyt jäätiköt. Jäätiköitymiseen vaikuttavat Maan kiertoradan muutokset, mannerten sijainti, pinnanmuodot, vuortenpoimutus, muutokset merivirroissa ja ilmakehän kaasujen koostumus. Jääkausiaikojen keskellä on ollut lämpöjaksoja eli interglasiaaleja ja elämme nyt jääkauden interglasiaalivaiheessa.

Ilmasto muuttuu, kun Maan kiertorata muuttuu soikeasta pyöreämpään. Myös Maan akselin kallistuskulma vaihtelee, ja akseli kiertyy hyrrän tavoin. Tätä ilmiötä kutsutaan prekessioksi. Myös katastrofit voivat aiheuttaa muutoksia ilmastossa. Esimerkiksi asteroidin törmäys Maahan 65 miljoonaa vuotta sitten aiheutti ilmaston voimakkaan kylmenemisen.
   Tulivuorten purkauksessa vapautuu paljon tuhkaa, joka voi aiheuttaa ilmaston viilenemisen.

Ihminen on vaikuttanut kasvihuoneilmiöön kasvihuonekaasuilla, joita on esimerkiksi hiilidioksidi, metaani, otsoni ja ilokaasu. Merkittävin niistä on hiilidioksidi, jota vapautuu fossiilisten polttoaineden käytöstä. Iso-Britanniassa sähköä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla ja vuonna 2008 Iso-Britannia oli maailman kahdeksanneksi suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja.

Vaikka fossiilisten polttoaineiden käyttö ovat kovassa nousussa kehittyvissä maissa, on tehty sopimuksia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Esimerkiksi Kioton sopimukseen on sitoutunut lähes jokainen maailman maista. Siinä jokaisella maalla on oma hiilidioksidipäästöjen taso, joka täytyy saavuttaa.
Jokainen voi vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeänsä omilla valinnoillaan. Asuminen, ruoka ja matkustaminen ovat suurimmat arkipäivän hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista.
Iso-Britannia pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjään 60% vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.

S. 74 Tehtävä 2
Suomen tavoite oli vähentää hiilidoksidipäästöt vuoden 1990 tasolle, eli Suomen raja oli 355,0 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Kappale 10

Ilmastolla tarkoitetaan jonkin alueen tyypillinen säätä ja sen pitkällä aikavälillä tapahtuvia muutoksia. Yleensä ilmastoa kuvataan 30 vuoden aikavälillä. Ilmastoon vaikuttavat etäisyys päiväntasaajasta ja merestä, korkeus merenpinnasta, merivirrat ja tuulet. Meren läheisyys tasoittaa vuodenaikojen lämpötilaeroja, ja keskellä mannerta on suuret lämpötilaerot vuodenaikojen välillä. Atlantti tasoittaa Iso-Britanniassa lämpötilaeroja.

Ilmastoja voidaan luokitella joko meri-, manner- tai väli-ilmastohin tai koon mukaan mikro-, meso- tai makroilmastoihin. Tunnetuin luokittelutapa on kuitenkin ilmastovyöhykkeet. Niitä on trooppiset ilmastot, kuivat ilmastot, lauhkeat ilmastot, viileät ilmastot ja jääilmastot. Iso-Britannia sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä.

Ilmastodiagrammi laaditaan alueen sademäärästä ja lämpötilasta.

Greenwichin ilmastodiagrammista huomataan, että siellä sataa paljon, ja lämpimin kuukausi on heinäkuu.

El Nino ja La Nina ovat ilmastohäiriöitä, jotka aiheuttavat muutoksia pintavesien lämpötiloissa ja ilmakehässä. Iso-Britanniassa ilmiö näkyy poikkeuksellisen lämpimänä jaksona.

S. 68 Tehtävä 3.
ENSOn vaikutus ei näy Suomen ilmastossa, koska se peittyy korkea- ja matalapaineen vaihteluiden alle. NAOn vaikutus näkyy erityisesti talvella, kun Islannin matalapaine ja Azorien korkeapaine tuo Suomeen mereistä ja lauhaa ilmaa.

Kappale 9

Sää on jonkin alueen hetkellinen ilmakehän tila. Säähän vaikuttaa lämpötila, pilvisyys, sademäärä, tuulen suunta ja nopeus, ilmankosteus, ilmanpaine ja auringonsäteily. Sääennusteet tehdän mahdollisimman lyhyelle aikavälille, jotta ennuste olisi kaikkein varmin.

Säätilan vaihteluihin vaikuttaa alueen sijainti maapallolla. Iso-Britannian sää on vaihtelevaa, ja siellä on sateisia, sekä poutaisia jaksoja. Iso-Britannian säätä on vaikeaa ennustaa pitkällä aikavälillä, koska siihen vaikuttaa syklonit. Sykloni eli liikkuva matalapaine syntyy, kun lämmin ilmamassa kohtaa kylmän ilmamassan ja lämmin ilmamassa alkaa kohota kylmän ilmamassan päälle. Kylmän ilmamassan päälle syntyy lämmin rintama, jossa syntyy pitkäaikaisia sateita. Kylmässä rintamassa syntyy lyhytaikaisia sateita ja ukkospuuskia.

Ilmastonmuutoksen takia on ennustettu, että ääri-ilmiöiden, eli normaalista poikkeavien myrskyjen, tulvien, helteiden, kuivuusjaksojen, rankkasateiden ja suurien lumisateiden määrä kasvaa.

S. 63 Tehtävä 2
a) Huomiselle on luvattu Siilinjärvelle luoteistuulta, puolipilvistä säätä ja 0-2 astetta lämmintä, eikä sateita.
b) Pohjois-Eurooppaan on luvattu n. 5 astetta lämmintä ja pilvistä säätä.

Kappale 8

Kun ilma nousee ylöspäin, se jäähtyy ja siinä oleva kosteus tiivistyy sateeksi. Sade tarvitsee syntyäkseen myös tiivistymisytimiä, joita ovat esimerkiksi noki-, pöly-, suola- tai tuhkahiukkasia.

Sateita on kolmea eri tyyppiä: konvektiosateita, orografisia sateita ja rintamasateita.
Konvektiosade syntyy, kun Aurinko lämmittää maanpintaa ja ilmaa. Ilma alkaa kohota nopeasti korkealle ja kosteus tiivistyy. Konvektiosade on yleensä todella kova ja lyhytaikainen ukkoskuuro.

Orografista sadetta kutsutaan myös vuoristosateeksi. Se syntyy, kun kostea ilmamassa mereltä törmää rannikkoon tai vuoreen ja alkaa kohota ylöspäin. Kun ilma kohoaa ylöspäin, se viilenee ja kosteus tiivistyy sateeksi vuoren merenpuoleiselle rinteelle. Iso-Britannian sateet ovat vuoristosateita.

Rintamasateet syntyvät, kun syklonissa kylmä ilmamassa pakottaa lämpimän ja kostean ilmamassan nousemaan ylös. Lämpimässä rintamassa syntyy pitkäaikaisia ja heikkoja sateita ja kylmässä rintamassa on kovia kuurosateita.

Sateisiin vaikuttavat myös merivirrat. Lämpimät merivirrat tuovat kosteutta eli lisäävät sateita ja kylmät merivirrat aiheuttavat kuivuutta. Iso-Britanniaan sateita tuo lämmin Golfvirta. Iso-Britannian sademäärä on n. 1500-5000 mm vuodessa.

S.56 Tehtävä 2.
Tiivistymisydin on pieni hiukkanen, jonka pinnalle vesihöyry tiivistyy. Se voi olla esimerkiksi noki-, pöly-, suola- tai tuhkahiukkanen

Kappale 7

Yli 70% Maan pinnasta on meriä, jotka jaetaan valtameriin ja sivumeriin. Tyynimeri, Intian valtameri, Eteläinen jäämeri, Jäämeri ja Iso-Britanniaa ympäröivä Atlantti ovat valtameriä.

Valtamerien keksisyvyys on 4 kilometriä. Merien pohjassa on vuoristoja ja sammuneita sekä toimivia tulivuoria ja mannerlaattojen erkanemiskohdissa syntyy uutta merenpohjaa. Merien lämpörakenne on kerroksellinen kuten ilmassa. Pohjassa on kylmää, n. 0-5 asteista vettä, pinnassa Auringon lämmittämää vettä.

Merivesi on jatkuvassa liikkeessä ja vesi liikkuu pinnassa sekä syvyyksissä. Pysyvät, pinnansuuntaiset virtaukset ovat merivirtoja. Ne syntyvät pasaati- ja länsituulien vaikutuksesta. Merivirrat ovat joko kylmiä, tai lämpimiä, ja ne jaetaan sen mukaan, onko niiden kuljettama vesi lämpimämpää vai kylmempää kuin saman leveyspiirin meriveden lämpötila.
    Merivirrat säätelevät rannikkojen lämpötiloja. Kylmät merivirrat viilentävät ja kuivattavat rannikkoja, ja lämpimät merivirrat lämmittävät ja tuovat sateita. Iso-Britanniaa lämmittävä merivirta on nimeltään Golf-virta.

S. 51 Tehtävä 4.
Pallo löytyi Alaskan rannikolta, koska se oli kulkeutunut merivirtojen mukana.

Kappale 6

Vesikehä eli hydrosfääri tarkoittaa merien, mantereiden ja ilmakehän vesiä. Suurin osa maapallon vesistä on suolaista vettä, eli merta. Vain alle 3% on makeaa vettä, josta suurin osa on jäätiköitä ja lunta. Joissa ja järvissä on makeaa, juomakelpoista vettä, mutta suurempi osa on pohjavetenä.

Vesi kiertää jatkuvasti mantereiden, valtamerien ja ilmakehän välillä kolmessa eri olomuodossa: kiinteänä, nesteenä ja kaasuna. Auringon säteilyenergia ja Maan painovoima pitävät hydrologista kiertoa yllä. Kun Aurinko lämmittää merta, vesi haihtuu ja tuulet kuljettavat sitä paikasta toiseen, ja lopulta vesihöyry tiivistyy sateeksi. Iso-Britanniassa sataa paljon, koska se on merten ympäröimä.

Maanpinnan alla olevat vedet ovat nimeltään maavesiä ja pohjavesiä. Maavesi on vettä, joka on sitoutunut maaperään. Pohjavesi on maanpinnan alle imeytynyttä vettä. Pohjavesi on puhdasta, koska se on suodattunut soran ja hiekan läpi.

Kuun, Auringon ja Maan vetovoimien yhteisvaikutuksesta syntyvät vuorovedet. Auringon vetovoima on vain kolmannes Kuun vetovoimasta, koska Kuu on lähempänä Maata. Kuu vetää vettä itseään kohti ja veteen tulee pullistuman Maan molemmille puolille. Nousuvesi eli vuoksi ja laskuvesi eli luode esiintyvät kaksi kertaa vuorokaudessa. Kun Kuu ja Aurinko ovat samassa akselissa, syntyy tulvavuoksi. Koska Iso-Britannia muodostuu saarista ja se on merten ympäröimä, vuorovesi-ilmiö näkyy Iso-Britannian rannoilla selvästi.

S. 45 tehtävä 2.
Evapotranspiraatiolla tarkoitetaan vesistöistä ja maan pinnalta haihtuvaa vettä, sekä kasvien ja eläinten elintoiminnoista vapautuvaa vettä.

Kappale 5

Aurinko lämmittää Maan pintaa epätasaisesti, jolloin syntyy eroja lämpötilassa ja ilmanpaineessa. Ilmanpaine-eroista syntyvät tuulet. Kun Aurinko lämmittää maanpintaa, ilma lämpenee. Lämmin ilma muuttuu kevyemmäksi ja alkaa kohota ylöspäin. Matalapaine syntyy, kun ilmaa kohoaa suuria määriä ja ilmanpaine laskee. Kun ylöspäin kohonnut ilma alkaa jäähtyä, se muuttuu jälleen raskaaksi ja laskeutuu alas maanpinnalle. Kun ilmaa laskeutuu suuria määriä, syntyy korkeapaine, eli ilmanpaine kohoaa.

Tuulet syntyvät, kun ilmapaine-erot tasoittuvat. Ilma virtaa korkeapaineesta matalapaineeseen ja mitä suurempi aluieden ilmanpaine-ero on, sitä kovemmin tuuli puhaltaa.

Monsuunit ovat alueellisia tuulia, jotka vaikuttavat alueen ilmastoon. Kesämonsuuni syntyy Aasiassa, kun Aurinko lämmittää Aasian mannerta ja syntyy matalapaine. Matalapaine vetää Intian valtamereltä kosteaa ja lämmintä ilmaa. Kostea ilma tiivistyy runsaaksi monsuunisateeksi. Talvimonsuuni syntyy, kun Intian valtameren yllä on matalapaine ja kuiva tuuli puhaltaa maalta merelle.

Kun maa ja meri lämpenevät eri tahtiin, syntyy maa- ja merituulia. Niitä esiintyy rannikolla.

Föhntuuli syntyy, kun kostea ilmamassa kohoaa vuorien rinnettä ylöspäin. Ilmassa oleva kosteus tiivistyy sateiksi vuoren rinteelle. Vuoren ylittänyt ilmamassa lämpenee nopeasti, koska se on kuivaa. Se saa aikaan lämpimän ja kuivan tuulen.

S. 38 Tehtävä 4.

Ihminen on hyödyntänyt tuulia esimerkiksi sähköntuotannossa ja purjeissa. Iso-Britanniassa tuulivoima on n. 17% sähkön tuotannosta. Myös tuulen suuntaa on hyödynnetty lentämisessä, jolloin polttoainekulut pienenee.

Kappale 4

Ilmakehä eli atmosfääri voidaan jakaa kerroksiin joko kaasujen koostumuksen tai lämpötilojen mukaan.
 
Koostumuksen mukaan kerrokset ovat homosfääri ja heterosfääri. Homosfääri on alue maanpinnalta 100 kilometrin korkeuteen, jossa kaasut ovat sekoittuneet. Heterosfääri on alue 100 kilometrin korkeudelta ylöspäin, jossa molekyylit ovat kerrostueet painonsa mukaan.

Lämpötilan mukaan ilmakehän alin kerros on troposfääri. Se ulottuu maanpinnalta noin 10 kilometrin korkeuteen. Troposfäärissä tapahtuu sääilmiöt, ja se on elämälle soveltuva. Troposfäärin yläosassa, tropopaussissa, lämpötila viilenee -60 asteeseen. Stratosfääri ulottuu troposfääristä stratopaussiin, joka on noin 48 kilometrin korkeudessa. Stratosfääri mahdollistaa elämän maapallolla, koska siellä sijaitsee otsonikerros, joka imee haitallista ultraviolettisäteilyä. Mesosfääri ulottuu stratopaussista mesopaussiin, eli noin 80-90 kilometrin korkeuteen. Mesopaussin lämpötila on noin -100 astetta. Mesosfäärin tutuin ilmiö on meteorit eli tähdenlennot. Ilmakehän ylin kerros on termosfääri, jossa lämpötila alkaa nousta. Termosfäärin alaosassa, eli ionosfäärissä esiintyy revontulia. Ilmakehän uloin kerros on eksosfääri. Sen yläraja ei ole selkeä, koska ilmakehä vaihtuu vähitellen avaruudeksi.

Kasvihuoneilmiö on ilmiö, jota ilman maapallolla ei voisi olla elämää. Ilmakehä estää Maan lämpösäteilyn karkaamisen avaruuteen. Ihmisen toiminta voimistaa kasvihuoneilmiötä, joka johtaa ilmaston lämpenemiseen.

Iso-Britanniassa 80% sähköstä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, mikä teki Iso-Britanniasta vuonna 2008 maailman kahdeksanneksi suurimman hiilidioksidipäästöjen tuottajan. Hiilidioksidipäästöt johtavat kasvihuoneilmiön voimistumiseen.

S. 31 tehtävä 2:
Pohjois-Suomessa näkyy enemmän revontulia, kuin Etelä-Suomessa, koska revontulia näkyy sitä enemmän, mitä kauemmaksi päiväntasaajasta mennään. Etelä-Suomi on lähempänä päiväntasaajaa, joten siellä revontulia näkyy vähemmän.

 

Kappale 3

Maapallo on jaettu 24 aikavyöhykkeeseen. Iso-Britannia sijaitsee aikavyöhykkeellä +0, koska nollapituuspiiri kulkee Iso-Britanniassa sijaitsevan Greenwichin kautta. Esimerkiksi Suomi on Iso-Britannian aikaa kaksi tuntia edellä, koska Suomi sijaitsee aikavyöhykkeellä +2.

Maan kierto Auringon ympäri saa aikaan vuodenajat. Kun eteläinen pallonpuolisko on kääntyneenä Aurinkoon päin, on eteläisellä pallonpuoliskolla kesä. Samaan aikaan pohjoinen pallonpuolisko, millä Iso-Britannia sijaitsee, on kääntyneenä Auringosta poispäin, joten siellä on talvi. Päiväntasaajalta kääntöpiireille asti on kuitenkin aina kesä, koska Aurinko paistaa sinne kohtisuoraan.

S. 24 tehtävä 2:
Kalottialueilla ei ole lämmin, koska Auringon säteet osuvat Maahan viistosti, jolloin säteily ja lämpö jakautuvat laajalle alueelle. Kesäisin Auringon säteet tulevat niin matalalta, etteivät ne lämmitä.

Kappale 2

Maailmankaikkeus syntyi noin 13.7 miljardia vuotta sitten alkuräjähdyksestä. Silloin tiheä ja kuuma tila räjähti, jolloin maailmankaikkeus alkoi laajenemaan. Alkuräjähdyksestä syntyi galakseja, joissa jokaisessa on miljardeja tähtiä. Galaksi, jossa Maa sijaitsee, on nimeltään Linnunrata. Linnunradassa on noin 200 miljardia tähteä, joista yksi on keskikokoinen Aurinko. Maailmankaikkeus laajenee edelleen, eikä tiedetä, loppuuko laajeneminen vai kiihtyykö se.

Aurinkokunta syntyi noin 4.6 miljardia vuotta sitten, kun pyörivä pölystä ja kaasusta muodostunut pilvi tiivistyi. Pilven tiheimpään osaan syntyi Aurinko. Jäljelle jääneestä aineesta muodostui Aurinkoa kiertävät planeetat, planeettoja kiertävät kuut sekä kääpiöplaneetat, asteroidit, meteoroidit ja komeetat.

Planeettoja on kahdenlaisia: kivi- ja kaasuplaneettoja. Kivi- eli sisäplaneettoja ovat Merkurius, Venus, Maa ja Mars. Kaasuplaneettoja, joita kutsutaan myös ulkoplaneetoiksi, ovat Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus.

Auringon fuusioreaktio mahdollistaa elämän maapallolla. Fuusioreaktiossa Auringon ytimessä vety-ytimet yhtyvät heliumiksi, jolloin vapautuu energiaa, joka säteilee avaruuteen.



S.19 tehtävä 2:

  Eksoplaneetta on planeetta, joka kiertää jotakin muuta tähteä, kuin Aurinkoa Aurinkokunnan ulkopuolella. Niitä on löydetty yli 500.

Kappale 1

Yhdistynyt kuningaskunta, josta käytetään yleiskielessä nimitystä Iso-Britannia, on saarivaltio Euroopassa. Sen pääkaupunki on Lontoo. Iso-Britannia muodostuu Englannista, Skotlannista, Walesista ja Pohjois-Irlannista.

Tärkein asia, jonka opin kappaleesta 1, on karttaprojektiot. Kun Maan pinta siirretään kartaksi, välimatkat, pinta-alat, muodot tai suunnat vääristyvät Maan pyöreän muodon takia. Erilaisiin käyttötarkoituksiin on kehitetty erilaisia karttaprojektioita joita ovat Albersin projektio, Winkel-Tripel-projektio ja yleisimmin käytetty Mercatorin projektio.  
Minulle uusi käsite oli kartografia. Se tarkoittaa karttaoppia, eli se keskittyy karttojen tuottamiseen.
Itse olen käyttänyt karttaa esimerkiksi koulun liikuntatunnilla suunnistaessa.
s. 10 tehtävä 1: